Gorsa Fayyaa

Gorsa Fayyaa Qabatamaa 10 Jireenya Fayya Qabeessa Taasisuuf Gargaaran Kunooti

1. Nyaata fayya qabeessa nyaachuu

Fuduraalee, kuduraalee, qamadii, muuzaa fi midhaan guutuu dabalatee nyaata adda addaa walitti makuun nyaadhaa. Ga’eessonni guyyaatti yoo xiqqaate kuduraa fi muduraa shan (400g) nyaachuu qabu. Yeroo hunda nyaata keessan keessatti kuduraalee hammachuudhaan kuduraa fi muduraa fudhachuu keessan fooyyessuu dandeessu. Kuduraa fi muduraa haaraa akka nyaata salphaatti nyaachuu; kuduraalee fi muduraalee adda addaa nyaachuu; akkasumas yeroodhaan nyaachuu. Nyaata fayya qabeessa nyaachuudhaan carraa hanqina nyaataa fi dhukkuboota daddarboo hin taane (NCDs) kanneen akka dhukkuba sukkaaraa, dhukkuba onnee, dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu fi kaansariitiin qabamuu ni hir’ista.

2. Soogiddaafi sukkaara xiqqeessuu

Soogidda guyyaatti gara 5g tti hir’isi! Kunis gara kanastaa shaayii tokkoo wajjin wal gitu. Kana gochuun yeroo nyaata qopheessinu hamma soogidda, soogidda xaafii, soogidda qurxummii fi mi’eessituuwwan biroo soodiyemii baay’ee qaban daangeessuudhaan salphaadha. Soogidda, mi’eessituu fi mi’eessituu minjaala nyaata keessan irraa baasuu. Nyaata salphaa soogidda qabu irraa fagaachuu fi oomishaalee soodiyemii xiqqaa qaban filachuudha.

Gama biraatiin sukkaara garmalee nyaachuun carraa ilkaan namaa manca’uu fi ulfaatina qaamaa fayya-dhabeessa ta’een dabaluu ni dabala. Ga’eessotaa fi daa’imman irrattis sukkaara bilisaa fudhachuun hir’achuu qaba. WHOn faayidaa fayyaa dabalataaf anniisaa waliigalaa fudhatamu keessaa %5 gadi fayyadamuu gorsa. Nyaata salphaa sukkaara qabu, karameellaa fi dhugaatii sukkaaraan mi’eeffame daangeessuudhaan sukkaara fudhachuu keessan hir’isuu dandeessu.

3. Cooma miidhaa geessisu hir’isuu

Coomni nyaattan anniisaa waliigalaa fudhattan keessaa %30 gadi ta’uu qaba. Kunis ulfaatina qaamaa fayya-dhabeessa dabaluu fi dhukkuba NCD ittisuuf gargaara. Coomni gosa adda addaa qaba, garuu coomni hin guutamne cooma guutuu fi cooma tiraansii caalaa filatamaadha. WHOn cooma guutuu anniisaa waliigalaa fudhatamu keessaa %10 gadi akka hir’isu gorsa; trans-fats gara %1 gadi anniisaa waliigalaa fudhatamu irraa hir’isuu; akkasumas cooma guutuu fi cooma tiraansii lamaan isaanii cooma hin guutamneen bakka buusuu.

Coomni hin guutamne filatamaan qurxummii, avokaadoo fi muuzaa keessatti, akkasumas zayita aduu, xaafii, kaanoolaa fi zayita ejersaa keessatti argama; coomni guutuu qabu foon cooma qabu, dhadhaa, zayita meexxii fi qamadii, kiriimii, daabboo, qamadii fi laardii keessatti argama; fi trans-fats nyaata daabboo fi fooliin isaa jijjiirame, akkasumas nyaata salphaa fi nyaata dursanii qaphxii ta’an, kanneen akka piizaa qorraa, kukii, biskutii, fi zayita nyaata bilcheessuu fi faca’aa keessatti argama.

4. Tamboo hin xuuxin

Tamboo xuuxuun dhukkuboota NCD kanneen akka dhukkuba sombaa, dhukkuba onnee fi dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu fida. Tamboon namoota kallattiin tamboo xuuxan qofa osoo hin taane namoota hin xuuxnellee karaa harka lammaffaa saaxilamuutiin ajjeesa.

Yeroo ammaa kana tamboo xuuxuu yoo taate, dhiisuuf yeroon isaa hin darbu. Erga kana gootee booda faayidaa fayyaa battalaa fi yeroo dheeraa ni argatta. Yoo nama tamboo xuuxuu hin taane ta’e, sun waan guddaadha! Tamboo xuuxuu hin jalqabiin mirga qilleensa tamboo xuuxuu irraa bilisa ta’e hafuura baafachuuf falmadhu.

5. Sochii Qaamaa

Sochiin qaamaa sochii qaamaa kamiyyuu maashaalee lafeetiin uumamu kan baasii anniisaa barbaadu jedhamee ibsama. Kunis sochii qaamaa fi sochiiwwan yeroo hojjetan, taphatan, hojii manaa raawwatan, imalanii fi hojii bashannanaa irratti bobba’an raawwataman kan dabalatudha. Hammi sochii qaamaa isin barbaachisu garee umurii keessan irratti hundaa’a, garuu ga’eessonni waggaa 18-64 jiran yoo xiqqaate daqiiqaa 150f sochii qaamaa cimaa giddu galeessaa torban guutuu gochuu qabu. Faayidaa fayyaa dabalataa argachuuf sochii qaamaa cimina giddu galeessaa qabu torbanitti daqiiqaa 300tti guddisuu.

6. Dhiibbaa dhiigaa kee yeroo hunda sakatta’i

Dhiibbaa dhiigaa ykn dhiibbaan dhiigaa “callisee ajjeesaa” jedhama. Sababni isaas namoonni dhiibbaa dhiigaa qaban hedduun rakkinicha mallattoo tokkollee waan hin qabneef quba qabaachuu dhiisuu danda’u. Dhiibbaan dhiigaa yoo hin to’atamne yoo ta’e dhukkuboota onnee, sammuu, tiruu fi kanneen biroo fiduu danda’a. Lakkoofsa kee akka beektuuf dhiibbaan dhiigaa kee yeroo hunda ogeessa fayyaatiin akka ilaalamu godhi. Dhiibbaan dhiigaa yoo olka’e gorsa ogeessa fayyaa argadhu. Kunis ittisaa fi to’annoo dhiibbaa dhiigaa keessatti baay’ee barbaachisaadha.

 7. Seera tiraafikaa hordofuu

Balaan daandii addunyaa guutuutti lubbuu namoota miliyoona tokkoo ol kan galaafate yoo ta’u, namoonni miliyoonaan lakkaa’aman ammoo madaa’aniiru. Miidhaan tiraafikaa daandii tarkaanfiiwwan adda addaa mootummaan hojiirra oolche kanneen akka seera cimaa fi raawwachiisummaa, bu’uuraalee misoomaa fi istaandaardii konkolaataa nageenya qaban, fi kunuunsa balaa boodaa fooyya’een ittifamuu danda’a. Atis ofii keetii seera tiraafikaa kanneen akka ga’eessotaaf sabbata teessoo fayyadamuu fi ijoollee keetiif daa’imman ittisuu, yeroo mootar saayikilii yookiin biskileetii yaabbattu kophee uffachuu, dhugaatii dhuguu fi konkolaachisuu dhiisuu, akkasumas yeroo konkolaachiftu bilbila harkaa fayyadamuu dhiisuu kee mirkaneessuudhaan balaa daandii ittisuu dandeessa.

8. Antibaayootikii akka ajajame qofatti fudhachuu

Dhaloota keenya keessatti balaa fayyaa hawaasaa guddaa ta’e keessaa tokko farra baakteeriyaa ofirraa ittisuu dha. Antibaayootikoonni humna isaanii yeroo dhaban, infekshiniin baakteeriyaa yaaluun rakkisaa ta’a, kunis baasii yaalaa ol’aanaa, hospitaala yeroo dheeraa turuu fi du’a dabaluu fida. Antibaayootikoonni sababa dogoggoraan fayyadamuu fi garmalee fayyadamuu namaa fi bineensota irratti humna isaanii dhabaa jiru. Qorichoota farra baakteeriyaa yoo ogeessa fayyaa gahumsa qabuun ajajame qofa mirkaneessi. Akkasumas erga ajajamee booda guyyoota wal’aansaa akka qajeelfamaatti xumuruu. Gonkumaa qoricha farra baakteeriyaa hin qoodinaa.

9. Harka keessan sirnaan qulqulleessuu

Qulqullinni harkaa hojjettoota fayyaa qofaaf osoo hin taane nama hundaaf murteessaadha. Harki qulqulluun dhukkuboota daddarboo akka hin babal’anne ittisuu danda’a. Yeroo harki keessan mul’ataan xuraa’u bishaanii fi saamunaa fayyadamuun harka dhiqachuu ykn oomisha alkoolii irratti hundaa’e fayyadamuun harka dhiqachuu qabdu.

10. Yeroo hunda qorannoo gochuu

Yeroo hunda sakatta’uun rakkoo fayyaa osoo hin jalqabin dura argachuuf gargaaruu danda’a. Ogeeyyiin fayyaa dhimmoota fayyaa dafanii argachuu fi adda baasuuf gargaaruu danda’u, yeroo carraan wal’aansaa fi fayyuu keessan fooyya’aa ta’etti. Tajaajila fayyaa, qorannoo fi wal’aansa isin bira

ga’u ilaaluuf gara dhaabbata fayyaa isinitti dhihoo jirutti deemaa.