Faayidaa Loomiin Fayyummaaf Qabu
Loomiin firii soorataa ta’ee faayidaa fayyummaaf hedduu kennuu danda’uudha. Madda vitaamin C baay’ee kan qabu yoo ta’u, loomii fayyadamuun carraa dhukkuba onnee fi kaansarii hir’isuu danda’a.
Loomiin firii beekamaa namoonni daabboo, soogidda, dhugaatii fi kanneen birootti mi’aa dabaluudhaan baay’ina xiqqaadhaan itti fayyadamanidha. Haa ta’u malee, dhandhamni isaa cimaa fi dhangaggaa’aa waan ta’eef kophaa isaa fayyadamuun yeroo baay’ee ni rakkisa.
Loomiin madda vitaamin C gaarii dha. Loomiin tokko giraama 58 (g) ta’e miligiraama 30 ol ta’u madda amanamaa (mg) vitaamin C kennuu danda’a.
Vitamin C fayyaadhaaf barbaachisaa waan ta’eef, rakkoo fayyaa ittiin dandamachuuf itti gargaaramu.
Qorattoonni jalqaba kana waan beekaniif imala dheeraa isaanii irratti loomii fudhatanii dhukkuba scurvy jedhamu kan lubbuu namaa balaa irra buusu kan namoota doonii oofan biratti barame ittisuuf yookiin yaaluuf gargaaru turan. Barreeffamni kun qabiyyee soorataa loomii, faayidaa fayyaaf ta’uu danda’u, akkaataa nyaata keessatti itti fayyadamuu fi balaa fayyaa ta’uu danda’u kamiyyuu ilaala.
Faayidaalee
Loomiin fayya qabeessaa fi nama haaromsuu danda’a. Loomiin madda vitaamin C fi flavonoids kanneen antioxidants ta’an baay’ee gaarii dha.
Antioxidants free radicals kanneen seelii qaama keessaa miidhuu danda’an balleessuuf gargaaru. Soorata kun dhukkuboota Madda Amanamaa ittisuuf gargaaruu fi fayyaa fi nageenya guddisuuf gargaaruu danda’u.
1) Balaa dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu hir’isuu
Akka qorannoo bara 2012 Trusted Source jedhutti, flavonoids firii sitraasii keessatti argaman carraa ischemic stroke dubartoota irratti hir’isuuf gargaaruu danda’a. Qorannoon ragaa dubartoota waggaa 14 ol gara kuma 70 ta’an irraa argame akka agarsiisutti, namoonni firii sitraasii baay’inaan nyaatan dubartoota xiqqaa nyaatan caalaa carraan dhibee ischemic stroke’n qabamuu isaanii %19 gadi aanaadha.
Ischemic stroke gosa dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu baay’inaan mul’atudha. Yeroo dhiigni dhangala’uun gara sammuutti akka hin dhangalaane dhorku ta’uu danda’a.
Qorannoon ummataa bara 2019 Trusted Source akka agarsiisutti yeroo dheeraaf, yeroo hunda nyaata flavonoids of keessaa qabu nyaachuun kaansarii fi dhukkuba onnee fi ujummoolee dhiigaa irraa of eeguuf gargaaruu danda’a. Haa ta’u malee, qorannoon kun akka agarsiisutti namoonni tamboo xuuxan yookiin alkoolii baay’ee dhugan carraan faayidaa argachuu isaanii xiqqaadha.
2) Dhiibbaa Dhiigaa
Qorannoon tokko bara 2014 Trusted Source akka agarsiisutti dubartoonni Jaappaan yeroo hunda deemanii fi guyyaa guyyaan loomii dhugan dhiibbaan dhiigaa warra hin dhugne caalaa gadi bu’aa ta’uu ibseera. Fooyya’iinsa kana keessatti gahee loomiin qabu adda baasuu fi guyyaa guyyaan deemuun dhiibbaa dhiigaa gadi buusuu waan danda’uuf loomii nyaachuun dhiibbaa dhiigaa hir’isuuf gargaaruu fi dhiisuu isaa baruuf qorannoon dabalataa barbaachisaadha.
3) Ittisa kaansarii
Loomii fi dhangala’aan loomii madda antioksidaantii vitaamin C baayyee gaarii dha. Antioksidaantoonni free radicals miidhaa seelii kaansariitti geessuu danda’u akka hin geessisneef gargaaruu danda’u. Haa ta’u malee, antioksidaantoonni kaansarii ittisuuf akkamitti akka gargaaran sirriitti ifa miti.
4) Fuula fayyummaatti eeguu
Vitamin C sirna deeggarsa gogaa kan ta’e kolaajiinii uumamuu keessatti gahee olaanaa qaba. Aduudhaaf saaxilamuun, faalamni, umriin fi wantoota biroo gogaa irratti miidhaa geessisuu danda’u. Qorannoon hantuuta bara 2014 gaggeeffame akka agarsiisutti, vitaamin C bifa uumamaa isaatiin nyaachuun yookaan bakka tokkotti dibachuun gosa miidhaa kana ittisuuf gargaara.
5) Dhukkuba asmii ittisuu
Namoonni dhukkuba asmii qaban yeroo qorraan qabaman vitaamin C fi soorata biroo baay’inaan fayyadaman weerarri asmii xiqqaa ta’uu danda’a jedha gamaaggamni tokko. (Trusted Source). Barreessitoonni kunneen ragaa vitaamin C namoota biroonshiyaal garmalee miiraan qabamanis yeroo isaanis qorra idilee qabanitti fayyadamaa akka qabu argataniiru.
6) Xuuxamuu ayiranii dabaluu
Hanqinni ayirenii sababa hir’ina dhiigaa isa guddaadha. Nyaata vitaamin C baay’ee qabu nyaata ayireniin badhaadhe waliin wal-qabsiisuun dandeettii qaamni ayirenii xuuxuu madda amanamaa guddisa. Haa ta’u malee, vitaamin C baay’inaan fudhachuun namoota dabalata ayirenii fudhatan irratti rakkoo garaachaa Trusted Source kakaasuu danda’a. Sababa kanaaf, ayiraniin madda nyaataa kan akka kalee foon loonii, midhaan, baaqelaa goggogaa, foon bineeldotaa fi ispinaashii irraa argachuun gaariidha. Dhangala’aa loomii xiqqoo cuunfuun ayirenii fi vitaamin C lamaan isaanii akka baay’ee fudhatan gargaara.
7) Sirna ittisa qaamaa guddisuu
Nyaatni vitaamin C fi antioksidantoota biroo baay’ee qaban jarmii qorra fi infuleenzaa fidan irraa sirna ittisa qaamaa cimsuuf gargaaruu danda’u.
Gamaaggamni tokko akka agarsiisutti, dhukkuba qorraa hir’isuu kan hin mul’anne ta’us, yeroo qorri itti turu hir’isuuf gargaaruu danda’a. Vitamin C namoota sochii qaamaa garmalee godhan irrattis dandeettii dhukkuba ofirraa ittisuu guddisuuf gargaaruu danda’a.
Loomii guutuu bishaan ho’aa tokko keessatti damma fal’aana guddaa tokkoon cuunfuun nama qufaa yookiin qorra qabuuf dhugaatii tasgabbeessaa ta’eedha.
8) Ulfaatina qaamaa hir’isuu
Bara 2016tti dubartoonni Kooriyaa laguu dhaabuu duraa 84 kanneen body mass index (BMI) ol’aanaa qaban guyyoota 7f nyaata loomii detox yookiin nyaata biraa hordofaniiru. Warri nyaata loomii detox hordofan kanneen nyaata biroo fudhatan caalaa dandeettii insuliinii ofirraa ittisuu, cooma qaamaa, BMI, ulfaatina qaamaa fi reeshiyoo mudhii fi jilba irratti fooyya’iinsa guddaa argataniiru. Loomiin ulfaatina qaamaa hir’isuuf gumaacha gochuu danda’uu fi dhiisuu isaa, yoo ta’e akkamitti akka ta’e mirkaneessuuf qorannoon dabalataa barbaachisaadha.
Vitamin C
Vitamin C soorata barbaachisaa fi antioxidant dha. Namni tokko yoo vitaamin C gahaa hin fayyadamne hanqina kan Iskarvii (scurvy) jedhamuun beekamu ni qabaata. Ameerikaatti baay’ee xiqqaa ta’ee, garuu namoota nyaata adda addaa hin qabne miidhuu danda’a. Mallattoon dhukkuba kanaa erga vaayitaamiin C hin fudhannee ji’a tokko keessatti mul’achuu jalqabuu kan danda’u yoo ta’u, isaanis:
- Bututuu
- Miira fayyaa dhabuu
- Infeekshinii ilkaan yookiin ilkaan dhiiguu
- Dhukkubbii lafee
- Madaan suuta fayyuu
- Ilkaan laaffisuu
- Mukuu hamaa
Isaan kun baay’een isaanii sababa hanqina vitaamin C irraa kan ka’e tishuuwwan walqabsiisaa yeroo laafan mudatu.
Vitaamin C qaamni ayirenii akka xuuxuuf waan gargaaruuf namoonni hanqina ayirenii qabanis hir’ina dhiigaa qabaachuu danda’u.
