Dhibee Yaaddoo Qabaachuu koo Akkamittan Beeka? (How Do I Know If I have an Anxiety Disorder?)
Dhibeen Yaaddoo Maali?
Dhibeen yaaddoo (anxiety disorder) haala fayyaa sammuu miira sodaa, yaaddoo yookiin rifachuu cimaa kan hin badneen kan beekamudha. Dhiphina guyyaa guyyaa yookiin yaaddoo haalaa irraa adda ta’ee, jeequmsi yaaddoo itti fufiinsa kan qabuu fi dandeettii kee haala dhuunfaa fi ogummaa keessatti hojjechuu irratti dhiibbaa guddaa geessisuu danda’a.
Mallattoowwan Yaaddoo Babal’atan:
- Miira yaaddoo yookiin sodaa itti fufiinsa qabu
- Xiyyeeffachuuf rakkachuu
- Boqonnaa dhabuu yookiin miira “gaariitti” miira
- Aarii qabaachuu
- Rakkoo hirribaa yookiin hirriiba dhabuu
- Mallattoolee qaamaa kan akka dhiphina maashaalee, dadhabbiin, yookiin dhukkubbii garaachaa
Haalota yaaddoo kakaasuu danda’an irraa fagaachuu fi Rakkoo Yaaddoo Adda Baasanii Beekuu
Rakkoo yaaddoo adda baasuun tarkaanfii jalqabaa isa furuuf fudhatamudha. Yaaddoon kee dhiphina guyyaa guyyaa caalaa taʼuu dandaʼuu fi dhiisuu isaa adda baasuuf karaaleen muraasni kunooti:
1. Yaaddoo itti fufiinsa qabu:
Yeroo hunda yaaddoon yookiin dhiphinni yoo sitti dhaga’ame, sababni ifa ta’e osoo hin jiraatin illee, dhibee yaaddoo waliigalaa agarsiisuu danda’a.
2. Mallattoo Qaamaa:
Yeroo baayyee yaaddoon qaama keessatti kan mul’atu mataa dhukkubbii, garaa kaasaa, dha’annaa onnee saffisaa yookiin dhiphina maashaaleetiin. Mallattoowwan kun yeroo yaaddoon sammuu sitti hin dhaga’amnettillee itti fufuu danda’u.
3. Amala Fagaachuu:
Sodaa irraa kan ka’e haalawwan, namoota yookiin hojiiwwan irraa fagaattaa? Of irraa fagaachuun mallattoo rakkoolee yaaddoo hedduu, yaaddoo hawaasummaa dabalatee ti.
4. Hojii Dadhabuu:
Yaaddoon hojii guyyaa guyyaa akka hin xumurre, taateewwan irratti akka hin argamne yookiin hariiroo akka hin eegne yoo si dhorke, yeroodhaaf deebii dhiphina utuu hin taʼin, jeequmsa taʼuu dandaʼa.
5. Rakkoo Hirriibaa:
Yaaddoon yeroo dheeraa hirriba dhabuun yookiin hirriba keessa turuun rakkisaa ta’uu danda’a, kunis dadhabbii fi mallattoon dhukkubaa akka hammaatu taasisa.
6. Miiraan Deebii Kennuu:
Yeroo baayʼee akka sitti dhagaʼamu, salphaatti kan aaruu yookiin miiraan kan sitti dhagaʼamu yoo taʼe, yaaddoon sitti dhagaʼamuu dandaʼa.
7. Yeroo baay’ee Rifachuu:
Sodaan akka tasaa cimaan mallattoolee akka hafuura kutuu yookiin dhukkubbii garaa wajjin mul’atu jeequmsa rifachuu agarsiisuu danda’a. Kanneen keessaa tokko yoo sitti dhaga’ame, muuxannoo kee caalaatti qorachuuf qajeelfama ogeessaa barbaaduun gatii qaba.
Akkamitti Qorannoon Gargaaruu Danda’a
Yaaliin wal’aansa dhibee yaaddoo bu’a qabeessa ta’e keessaa isa tokkodha. Ogeeyyiin fayyaa sammuu si gargaaruu danda’u:
1. Yaaddoo Keessan Hubadhaa: Wal’aansi hundee yaaddoo keessanii saaxiluudhaaf gargaara, akkaataa fi wantoota kaka’an irratti hubannoo kenna.
2. Tooftaalee Danda’uu Baradhu: Tooftaaleen akka hafuura baafachuu gadi fageenyaan, shaakala lafa qabsiisuu, fi gurmaa’insa hubannoo irra deebiin gurmaa’uu yeroo sanatti mallattoolee hir’isuu danda’u.
3. Yaada Gadhee Jijjiiri: Yaaliin hubannoo-amalaa (CBT) yaada gargaarsa hin qabne kan yaaddoo boba’aa ta’e morma.
4. Miiraan Dandeettii Ijaaruu: Yaaliin miiraa to’achuu kan guddisu yoo ta’u, dhiphina haala bu’a qabeessa ta’een akka to’attu humna siif kenna.
